YHDENVERTAISUUS- TASA-ARVOSUUNNITELMA
Variskan yhtenäiskoulu
Päivitetty, kevät 2025
SISÄLTÖ:
1. Taustaa
2. Lainsäädäntö
2.1 Tasa-arvolaki
2.2 Yhdenvertaisuuslaki
3. Variskan koulun tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma
3.1. Koulun tasa-arvotilanteen selvitys
3.2. Kartoituksen pohjalta esiin nostettuja kehityskohteita
4. Häirintä, sen ehkäisy ja poistaminen
5. Tasa-arvosuunnitelman arviointi ja päivittäminen
6. Tasa-arvosuunnitelmasta tiedottaminen
6.1. Tasa-arvotoimikunta
6.2. Vuosikellot
1. Taustaa
Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) mukaan koulutuksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Opetussuunnitelman perusteissa sanotaan myös, että jokainen lapsi on arvokas ja ainutlaatuinen juuri sellaisena kuin on.
Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta säätävä laki (609/1986) ja siihen tehty muutos (1329/2014) määräävät, että kaikilla on yhtäläinen oikeus tasa-arvoiseen kohteluun sukupuolesta riippumatta. Laki velvoittaa myös kaikkia oppilaitoksia huolehtimaan siitä, että ihmisillä on mahdollisuus tasa-arvoiseen koulutukseen sukupuolesta riippumatta. Oppilaitosten on myös laadittava tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Näin tapahtuva tasa-arvosuunnitelman laatiminen hyödyttää sekä oppilaitosta että oppilaita.
Tasa-arvosuunnitelmaan on lain mukaan merkittävä tarpeellisiksi nähdyt toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi. Suunnitelmassa näkyy kartoitus oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta ja siihen mahdollisesti liittyvistä ongelmista. Suunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota tasa-arvon toteutumiseen opetuksen järjestämisessä ja opintosuoritusten arvioinnissa. Edelleen kiinnitetään huomiota seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.
Tasa-arvosuunnitelmassa voidaan arvioida aiempia, edelliseen tasa-arvosuunnitelmaan liitettyjä toimenpiteitä ja niiden toteutumista. Tasa-arvosuunnitelma laaditaan vähintään kolmen vuoden välein, mutta tarvittaessa sitä voidaan päivittää esimerkiksi kerran vuodessa.
2. Lainsäädäntö
2.1 Tasa-arvolaki
Tasa-arvolain (609/1986) tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Lakiin tehtyjen muutosten (232/2005 ja 1329/2014) myötä tasa-arvolaki koskee myös oppilaitoksia ja velvoittaa oppilaitokset laatimaan tasa-arvosuunnitelman.
Laki velvoittaa viranomaisia ja koulutuksen järjestäjiä huolehtimaan tyttöjen ja poikien sekä naisten ja miesten samanlaisista mahdollisuuksista koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Tasa-arvon edistämisessä on otettava huomioon lasten ikä ja kehitys.
Tasa-arvolaissa kielletään sukupuolen perusteella tehty välitön ja välillinen syrjintä. Välitöntä syrjintää on naisten ja miesten asettaminen eri asemaan sukupuolensa perusteella, naisen asettaminen eri asemaan synnytyksen tai raskauden perusteella sekä eri asemaan asettaminen sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan ”eri asemaan asettamista sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun nähden neutraalilta vaikuttavan säännöksen, perusteen tai käytännön nojalla, jos menettelyn vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella” (7 §) tai eri asemaan asettamista vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella on luokiteltu myös syrjinnäksi.
Oppilaitoksen toimintaa on pidettävä syrjintänä, jos se perustuu henkilön asettamiseen epätasa-arvoiseen asemaan tämän sukupuolen perusteella opiskelijavalinnoissa, opetuksen järjestämisessä, opintosuoritusten arvioinnissa tai muun oppilaitoksen varsinaisen toiminnan kohdalla.
2.2 Yhdenvertaisuuslaki
Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) tarkoituksena on yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia tekemään tarvittavia toimenpiteitä yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Toimenpiteiden on oltava ”oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat, ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia” (6 §).
Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän, joka kohdistuu ihmisen ikään, alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, poliittiseen toimintaan, ammattiyhdistystoimintaan, perhesuhteisiin, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn. Syrjintä voi olla välillistä tai välitöntä, häirintää, kohtuullisten mukautusten epäämistä tai käsky syrjiä.
3. Variskan yhtenäiskoulun tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Variskan yhtenäiskoulun toiminta pyrkii tukemaan jokaisen oppilaan tasa-arvoista ja yhdenvertaista kasvua osallisuuteen, opiskeluun ja oppimiseen. Tavoitteena on, että kaikilla, koulun henkilökunta mukaan lukien, on yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia ja kehittää itseään.
3.1. Koulun tasa-arvotilanteen selvitys
Tasa-arvotilanteen selvittäminen ja silloisen Variskan koulun tasa-arvosuunnitelman laatiminen käynnistyi syksyllä 2016 opetushallituksen julkaiseman oppaan avulla, Tasa-arvo on taitolaji – opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa ja nykyisen suunnitelman päivitys aloitettiin keväällä 2022. Osana selvitystä käytettiin Kiva-kyselyä. Kartoittamiseen tarkoitetun jatkokyselyn laati oppilaista koottu tasa-arvotyöryhmä, pohjana käytettiin koulun olemassa olevaa tasa-arvosuunnitelmaa ja Tasa-arvokompassi-materiaalia. Tasa-arvotyöryhmä teki myös keskusteluidensa pohjalta tasa-arvokävelyn koulun tiloissa ja tarkensi suunnitelmia workshop -päivässä ja yhteistyössä opettajien kanssa pedagogisessa kahvilassa.
Tasa-arvotilanteen kartoittaminen 2025
- Henkilökunnan kysely
- Oppilaiden kysely (tulokset koulun omissa tiedostoissa)
- KIVA-koulukysely
Oppilaiden mielestä tasa-arvoinen koulu on sellainen, jossa….
- kaikkia kohdellaan samalla lailla ja samanarvoisesti sekä otetaan huomioon jokaisen oppilaan ja opettajan huolet
- kaikilla on samat säännöt ja oikeudet
- on työrauha
- kaikkia ihmisiä arvostetaan sukupuolesta, kansallisuudesta, ihonväristä, seksuaalisesta suuntautumisesta, tyylistä, vammasta, uskonnosta tai ulkonäöstä huolimatta
- opetusta tai oppimateriaalia ei esimerkiksi tule käyttää ennakkoluulojen tai kaavamaisten perhe- tai työelämää koskevien sukupuoliroolien ja -jakojen luomiseen tai ylläpitämiseen
- ei jätetä ulkopuolelle, syrjitä eikä kiusata
- kaikki kunnioittaa toisiaan ja jokainen saa olla omanlaisensa
- kuunnellaan oppilaita eikä aseteta heitä toissijaisiksi
- kaikilla on hyvä olla
- jokaista oppilasta katsotaan samalla tavalla ja myös arvioidaan samalla tavalla
- Esim. liikuntaluokkalaisia ei arvioida suoraan paremmin liikunnassa
- Esim. tyttöjä ja poikia
- kaikilla on mahdollisuus olla oma itsensä ilman pelkäämättä
- saa ilmaista omaa mielipidettä oli se niin väärä kuin oikeakin
- kaikilla on mahdollisuus oppia ja osallistua johonkin
- kaikki saa tasa-arvoista opetusta
- kaikilla on mahdollisuus liikkua (esteettömyys)
- kaikki ovat yhtä tärkeitä ja arvokkaita
- reilua ja turvallista, jossa kaikilla on samat mahdollisuudet oppia ja menestyä
3.2 Kartoituksen pohjalta esiin nostettuja kehityskohteita
- Opettajien tietoisuuden lisääminen yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta sekä häirintään puuttumisesta (yhteisöllinen oppilashuolto)
- Arviointikriteereiden entistä näkyvämmäksi tekeminen oppilaille (ops-tiimi ja aineryhmät)
- Erilaisten oppimistapojen huomioiminen / oppimisen tuen uudistus (ops-tiimi)
- Oppilaiden pahaan olon selvittämisen ja siihen puuttumisen keinojen kehittämistä (oppilaan hyvinvointitiimi)
- Huolehditaan siitä, että fyysinen ympäristö huomiodaan remontissa vuonna 2028 (osallisuustiimi / rehtorit)
- Pyritään siihen, että kaikilla on samat säännöt (turvallisuustiimi ja jokainen opettaja)
4. Häirintä, sen ehkäisy ja puuttuminen
Jokaisella on oikeus ihmisarvon loukkaamattomuuteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Loukkaavana käytöksenä pidetään mm. nimittelyä, kieltäytymistä työskentelemästä toisen kanssa, eristämistä ja toisen henkilön vähättelemistä. Häirintää pyritään ennaltaehkäisemään seuraavin toimenpitein, jotka on käyty läpi oppilaiden kanssa keväällä 2025:
- Jokaisessa luokassa keskustellaan häirintään liittyvistä asioista.
- Erityisesti kiinnitetään huomiota uusien oppilaiden sopeutumiseen kouluun.
- Kouluilla on kiusaamistapausten käsittelyyn selkeät toimintaohjeet (KiVa – koulu)
Häirintään puuttuminen:
- Ensisijaisena vastuuhenkilönä on aikuinen (opettaja tai kuka tahansa muu henkilökuntaan kuuluva), joka on ensimmäisenä tilanteessa mukana.
- Keskustellaan asianosaisten kanssa ja selvitetään tilanteen kulku.
- Kirjataan tapahtumat.
- Järjestetään osapuolien kuuleminen (Kiva-tiimi) ja sovitaan, että häirintä loppuu ja tehdään selväksi, mitä tapahtuu jatkossa, jos sopimus ei pidä.
- Sovitaan seurannasta.
- Ilmoitetaan asiasta vakavuusasteen mukaan huoltajalle, koulun oppilashuoltohenkilöstölle, koulukuraattorille jne.
- Suoritetaan mahdolliset rankaisutoimet
- Oppilashuolto huolehtii, että sekä uhri että tekijä saavat tarvitsemansa tuen. Mikäli kyseessä on laajempi ilmiö, päätetään yhteisistä toimintatavoista.
- Seurataan, toistuuko tilanne
- Jos tilanne toistuu, pyydetään tekijän huoltajat tulemaan koululle ja selvittämään tilannetta ja pohtimaan, mitä tehdään seuraavaksi. Vakavammissa tapauksissa arvioidaan myös lastensuojelun ja poliisin tarve.
Ohjeita oppilaille:
- Älä hyväksy häirintää. Jos huomaat tai koet häirintää, osoita, ettet hyväksy sitä. Sano esimerkiksi, ettei noin voi tai saa sanoa.
- Jos sinuun tai johonkin toiseen henkilöön kohdistuu häirintää älä jää pohtimaan asiaa yksin vaan kerro opettajalle, kuraattorille tai terveydenhoitajalle.
- Pidä kiinni omasta reviiristäsi -henkisestä ja fyysisestä
5. Tasa-arvosuunnitelman arviointi ja päivittäminen
Suunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan syyslukukauden aikana tai vähintään kolmen vuoden välein. Variskan yhtenäiskoulussa pyritään arvioimaan suunnitelmaa vuosittain ja tueksi on perustettu tasa-arvotyöryhmä, johon kuuluu oppilaita ja opettajia. Suunnitelma on päivitetty viimeksi keväällä 2025.
6. Tasa-arvosuunnitelmasta tiedottaminen
Jotta varmistetaan tavoitteellinen ja suunnitelmallinen työ tasa-arvon toteutumisen edistämiseksi Variskalla, siitä tiedotetaan aktiivisesti oppilaille, koulun henkilökunnalle sekä oppilaiden huoltajille. Tällöin koulun toiminnan taustalla tapahtuva työ tasa-arvon edistämiseksi on paitsi henkilökunnan myös oppilaiden ja kotien tiedossa.
Tasa-arvosuunnitelma hyväksytään lukuvuosisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Tasa-arvosuunnitelma on luettavissa Wilman sivuilla lukuvuosisuunnitelmassa. Suunnitelmasta tiedotetaan oppilaita, huoltajia ja koulun henkilökuntaa lukuvuoden alussa. Lisäksi aihetta käsitellään luokanohjaajan tunnetaitotunneilla ja eri oppiaineiden tunneilla sekä oppilaskunnan/tukioppilaiden toiminnan kautta.
Tietoa tasa-arvon toteutumisesta ja häirinnästä saadaan keväisin kaikille oppilaille toteutettavassa KiVa-koulu kyselyssä ja tarvittaessa erillisen kyselyn muodossa.
Tiedottamisesta vastaa koulun tasa-arvotoimikunta, jossa on mukana sekä oppilas, että opettaja jäseniä. Aamunavauksia järjestetään vähintään kerran vuodessa tasa-arvon päivänä. Suunnitelma pidetään näkyvillä pysyvänä lukuvuosisuunnitelmassa, henkilökuntaa tiedotetaan ys-aikana ja pedagogisessa kahvilassa. Lisäksi järjestetään vuosittain ainakin yksi tempaus aiheeseen liittyen, josta tiedotetaan myös koteja. Kevään 2022 tempaus oli Taiteellista tasa-arvoa kilpailu ja näyttely. Keväällä 2023 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus peli Seppo-sovelluksella koulun pihalla. Keväällä 2024 taidenäyttely, johon osallistuneet oppilaat palkittiin. Vuonna 2025 pidettiin aamunavauksia ja esiteltiin tuloksia koulun johtoryhmälle. Tasa-arvotoimikunta laatii vuosittain vuosikellon aiheesta, lukuvuonna 2025-2026 painotetaan toimintaa syyskaudelle.
6.1.Tasa-arvotoimikunta 2025-2026:
Opettajia ja yksi hallinnon jäsen
Oppilasjäseniä eri vuosiluokilta
6.2. Vuosikello:
Elokuu: Tasa-arvotyöryhmien tapaamiset
Syyskuu: Aamunavaus
Lokakuu: Häirintäinfo kaikille 7-9-luokille (Oma tontti/hämäränhyssy)
Jatketaan syksyllä...